”Ahlsell-henkeä” Lars-Erikin ja Sophien tapaan

”Ahlsell-henkeä” Lars-Erikin ja Sophien tapaan

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä tätä vuotta, samana päivänä, jolloin Ahlsell viettää 140-vuotisjuhlaansa, sisämyyjä Lars-Erik Wallin jää eläkkeelle 44 vuoden uran jälkeen. Sophie Torstensson on sitä vastoin vasta uransa alussa. Insight jututti molempia työntekijöitä, joiden mielestä sisämyyjän työ on edelleen pitkälti samanlaista, vaikka rooli on muuttunut vuosien saatossa.

Kuten moni muu asia elämässä, ammatin valinta voi tapahtua joskus sattumalta. Näin kävi myös Lars-Erik Wallinille, kun hän huomasi 44 vuotta sitten ilmoituksen, jossa Ahlsell haki varastokonttoristia Kalmariin. Lars-Erik oli tuolloin 21-vuotias lukiosta valmistunut ja siihen aikaan pakollisen asepalveluksen suorittanut nuorukainen, joka oli käynyt myös taloushallinnon erikoiskurssin. Jokin ilmoituksessa houkutteli häntä. Lars-Erik haki työpaikkaa ja sai sen, ja sillä tiellä hän on ollut viimeiset 44 vuotta.

– Vuosi oli silloin 1973, ja siihen aikaan Ahlsellilla ei ollut myymälöitä niin kuin nykyään, Lars-Erik kertoo. Varastokonttoristina kirjasin ylös asiakkaiden tilaukset, jotka he jättivät palveluluukulle. Varastotyöntekijät kiersivät sitten pienillä kolmipyörillä noutamassa tilatut tuotteet.

Jonkin ajan kuluttua Lars-Erik siirtyi työskentelemään LVI-tuotteiden sisämyyjäksi. Kun Hammarbyhamnenin keskusvarasto avattiin, muuttuivat myös monet Lars-Erikille tutut tilauskäytännöt.

– Antoisinta näiden kaikkien vuosien aikana on ollut päästä seuraamaan tekniikan kehittymistä, Lars-Erik toteaa ja kertoo muistavansa ensimmäisten tietokoneiden mukanaan tuomaan kauhunsekaisen innostuksen.

– Poskia lähestulkoon kuumotti, kun oli viettänyt päivän tietokoneen ääressä, hän nauraa. Minulla on tapana sanoa, ettemme tarvinneet tuolloin heijastimia, sillä hehkuimme itse riittävästi. Hienoa tietokoneissa on, että ne yksinkertaistivat työtämme ja helpottivat asiakaspalvelua, erityisesti silloin, kun meidän piti hakea tietoja asiakkaan tilaushistoriasta tai etsiä asiakkaiden silloin tällöin kysymiä kummallisia tuotteita. Sitä ennen jouduimme käymään käsin läpi kirjoja ja itse laatimiamme arkistoja.

Sophie Torstensson aloitti työnsä teollisuuspuolen sisämyyjänä Mölndalin toimipaikassa viime vuoden helmikuussa. Hän on koulutukseltaan sähköasentaja, mutta halusi vanhempainvapaansa jälkeen kokeilla jotain uutta.

– Tunsin Ahlsellin entuudestaan, sillä olin asioinut usein yrityksen myymälöissä sähköasentajana työskennellessäni. Tiesin, että Ahlsell on suuri yritys, mutten osannut arvata sitä näin suureksi, Sophie sanoo.

Vaikka Lars-Erikin 44-vuotista Ahlsell-uraa on vaikea päihittää, Sophien tavoitteena on edetä yrityksessä. Hän viihtyy sisämyyjän työssään, mutta toteaa samalla, että halukkaille on tarjolla hyviä kehittymismahdollisuuksia.

– Vaikutelmani Ahlsellista on, että se on hyvä yritys, jossa monet viihtyvät pitkään. Vaikka meitä on Mölndalissa 130 työntekijää, kaikki tervehtivät aina toisiaan. Yhteisöllisyys on valtavan vahvaa, ja työskentelemme kaikki samojen tavoitteiden eteen. Ehkä se on juuri sitä erityistä Ahlsell-henkeä, josta monet puhuvat.

Yhteisöllisyys on myös Lars-Erikin mielestä yksi Ahlsellissa työskentelemisen parhaista puolista, eikä hän tarkoita sillä ainoastaan työntekijöiden välistä yhteishenkeä. Myös monet hänen asiakassuhteistaan kasvoivat vuosien mittaan vahvoiksi.

– Sisämyyjän työssä on valtavan tärkeää tavata asiakkaita henkilökohtaisesti, ja uskon, että niin tulee olemaan myös tulevaisuudessa, vaikka toiminta digitalisoituu koko ajan enemmän. Ihmiset ovat pohjimmiltaan sosiaalisia olentoja, ja arvostan suuresti, kun asiakas käyttää aikaansa tullakseen tapaamaan minua ja vaihtamaan muutaman sanan. Olen vakuuttunut, että juuri nämä kohtaamiset ihmisten kanssa ovat saaneet minut pysymään niin kauan Ahlsellilla.

Mikä sitten erottaa sisämyyjien vanhemman ja nuoremman sukupolven toisistaan?

– Nuoret ovat taitavampia omaksumaan uutta tekniikkaa, Lars-Erik sanoo. Heillä on siihen ikään kuin synnynnäinen valmius, kun taas minä olen hitaampi sisäistämään uutta. Sen sijaan minulla on parempi kokonaiskuva tuotteistamme. LVI-ala on monessa mielessä vanhanaikainen ja konservatiivinen. Tuotteet kestävät käytössä pitkään, minkä vuoksi meiltä löytyy edelleen runsaasti varaosia vanhempiin pumppu-, WC-istuin- ja hanamalleihin. Kaikki kunnia internetille, mutta sieltä ei löydy aivan joka asiaa. Siksi minulle on usein hyötyä kaikista vuosien varrella säästämistäni tuotekuvastoista.

Myös Sophie pitää vanhempien kollegoidensa tuoteosaamista arvokkaana kokemuksena, jonka kartuttaminen kestää pitkään.

– Juuri tuotteiden tuntemuksessa me nuoremman sukupolven edustajat jäämme auttamatta jälkeen, Sophie sanoo. Me uskallamme ehkä sitä vastoin ajatella uudella tavalla ja kokeilla uusia asioita. Eri ihmiset ovat tosin siinäkin asiassa erilaisia, joten iällä ei ole sinänsä merkitystä.

Sophie uskoo, että hänen työnsä sisämyyjänä tulee muuttumaan sitä mukaa, kun yhä useammat asiakkaat ryhtyvät asioimaan verkkokaupassa. Sen myötä hänelle jää enemmän aikaa muihin tehtäviin, esimerkiksi hintaneuvotteluihin toimittajien kanssa sekä useampien tarjousten tekemiseen.

– Verkkokaupasta on se hyöty, että se tuottaa lisämyyntiä. Asiakkaat oppivat etsimään ja löytämään tuotteita, joiden perään he eivät aina huomaa kysyä puhelimessa.

Sophieta odottaa uusi työpäivä niin huomenna kuin useaksi vuodeksi eteenpäin. Lars-Erik sen sijaan siirtyy uusiin puuhiin. Hiljattain hankittu koiranpentu kaipaa aamulenkkejä, ja sukututkimus on otettava kaapista pölyttymästä, golfmailat uudelleen käyttöön ja asuntovaunu tien päälle. Kuulostaa siltä, että Lars-Erikillä riittää tekemistä myös eläkepäivinä.

Previous Post: